Konditionaalinen aikamuoto on yksi tärkeimmistä aikamuodoista suomen kielessä, ja sen ymmärtäminen on ratkaisevaa sujuvan kielenkäytön kannalta. Konditionaalista käytetään erilaisissa tilanteissa, kuten kohteliaisuuden ilmaisemisessa, ehdollisissa lauseissa ja toiveiden ilmaisemisessa. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti siihen, miten konditionaalista aikamuotoa käytetään säännöllisten verbien kanssa.
Mikä on konditionaalinen aikamuoto?
Konditionaalinen aikamuoto ilmaisee yleensä ehdollisuutta tai toivetta. Konditionaalin avulla voidaan ilmaista, mitä tapahtuisi, jos jokin ehto täyttyisi. Esimerkiksi:
– Jos minulla olisi rahaa, matkustaisin ulkomaille.
– Voisitko auttaa minua?
Kuten esimerkeistä näkee, konditionaalin avulla voidaan ilmaista sekä mahdollisia tulevia tapahtumia että kohteliaita pyyntöjä.
Konditionaalin muodostaminen säännöllisillä verbeillä
Konditionaalin muodostaminen säännöllisillä verbeillä on suoraviivaista. Seuraavassa käydään läpi, miten konditionaali muodostetaan eri verbityypeillä.
Verbityyppi 1 (puhua-verbit)
Verbityypin 1 verbit ovat verbejä, joiden perusmuoto päättyy -a tai -ä, kuten “puhua”, “rakastaa” ja “tietää”. Konditionaalin muodostaminen tapahtuu lisäämällä verbin vartaloon konditionaalin tunnus -isi- ja persoonapäätteet. Esimerkiksi:
– puhua -> puhuisin, puhuisit, puhuisi, puhuisimme, puhuisitte, puhuisivat
– rakastaa -> rakastaisin, rakastaisit, rakastaisi, rakastaisimme, rakastaisitte, rakastaisivat
Verbityyppi 2 (syödä-verbit)
Verbityypin 2 verbit päättyvät -da tai -dä, kuten “syödä” ja “tehdä”. Konditionaalin muodostaminen tapahtuu samalla tavalla kuin verbityypissä 1:
– syödä -> söisin, söisit, söisi, söisimme, söisitte, söisivät
– tehdä -> tekisin, tekisit, tekisi, tekisimme, tekisitte, tekisivät
Verbityyppi 3 (tulla-verbit)
Verbityypin 3 verbit päättyvät -la, -lä, -na, -nä, -ra, -rä, -sta tai -stä, kuten “tulla”, “mennä” ja “purra”. Tässä verbityypissä konditionaalin muodostaminen edellyttää vartalon muodostamista ja konditionaalin tunnuksen lisäämistä:
– tulla -> tulisin, tulisit, tulisi, tulisimme, tulisitte, tulisivat
– mennä -> menisin, menisit, menisi, menisimme, menisitte, menisivät
Verbityyppi 4 (haluta-verbit)
Verbityypin 4 verbit päättyvät -ta tai -tä, kuten “haluta” ja “pelätä”. Näissä verbeissä konditionaalin muodostaminen tapahtuu samalla periaatteella kuin edellä:
– haluta -> haluaisin, haluaisit, haluaisi, haluaisimme, haluaisitte, haluaisivat
– pelätä -> pelkäisin, pelkäisit, pelkäisi, pelkäisimme, pelkäisitte, pelkäisivät
Verbityyppi 5 (tarvita-verbit)
Verbityypin 5 verbit päättyvät -ita tai -itä, kuten “tarvita” ja “hallita”. Konditionaalin muodostaminen tapahtuu lisäämällä verbin vartaloon tunnus -isi- ja persoonapäätteet:
– tarvita -> tarvitsisin, tarvitsisit, tarvitsisi, tarvitsisimme, tarvitsisitte, tarvitsisivat
– hallita -> hallitsisin, hallitsisit, hallitsisi, hallitsisimme, hallitsisitte, hallitsisivat
Konditionaalin käyttö eri tilanteissa
Konditionaali ei ole pelkästään kieliopillinen muoto, vaan sillä on myös merkittävä rooli erilaisissa kommunikaatiotilanteissa. Seuraavaksi tarkastelemme joitakin yleisimpiä tilanteita, joissa konditionaalia käytetään.
Kohteliaisuus ja pyynnöt
Konditionaali on erittäin yleinen kohteliaisuuden ja pyyntöjen ilmaisemisessa. Esimerkiksi:
– Voisitko auttaa minua tämän tehtävän kanssa?
– Haluaisitko kahvia?
Käyttämällä konditionaalia pyyntöjen ja kysymysten yhteydessä, puhuja ilmaisee kunnioitusta ja kohteliaisuutta.
Ehdolliset lauseet
Ehdollisissa lauseissa konditionaalia käytetään ilmaisemaan, mitä tapahtuisi, jos jokin ehto täyttyisi. Esimerkiksi:
– Jos voittaisin lotossa, ostaisin talon.
– Jos hän tulisi ajoissa, me ehtisimme elokuviin.
Ehdollisissa lauseissa konditionaali auttaa tekemään selväksi, että kyseessä on hypoteettinen tilanne.
Toiveet ja suunnitelmat
Konditionaalia voidaan käyttää myös toiveiden ja suunnitelmien ilmaisemiseen. Esimerkiksi:
– Haluaisin matkustaa Japaniin ensi vuonna.
– Voisimme mennä elokuviin viikonloppuna.
Näissä esimerkeissä konditionaali auttaa ilmaamaan, että kyseessä on toive tai suunnitelma, joka ei välttämättä ole vielä varma.
Konditionaalin käyttö negatiivisissa lauseissa
Negatiivisten lauseiden muodostaminen konditionaalissa on myös tärkeää osata. Negatiivisissa konditionaalilauseissa käytetään kieltosanaa “ei” ja verbin perusmuotoon lisätään konditionaalin tunnus -isi-. Esimerkiksi:
– Minä en tulisi (tulla)
– Sinä et tekisi (tehdä)
– Hän ei puhuisi (puhua)
Negatiivinen konditionaali ilmaisee, mitä ei tapahtuisi, jos jokin ehto täyttyisi tai mitä joku ei halua tai aio tehdä.
Konditionaalin erityistapauksia
Vaikka konditionaalin muodostaminen on yleensä suoraviivaista, on olemassa joitakin erityistapauksia, jotka on hyvä ottaa huomioon.
Epäsäännölliset verbit
Vaikka artikkelin pääpaino on säännöllisissä verbeissä, on hyvä mainita, että suomen kielessä on myös joitakin epäsäännöllisiä verbejä, joiden konditionaalimuodot poikkeavat säännöllisistä kaavoista. Esimerkiksi verbi “olla” muodostaa konditionaalin seuraavasti:
– olla -> olisin, olisit, olisi, olisimme, olisitte, olisivat
Konditionaali imperatiivissa
Konditionaalin käyttö imperatiivimuodossa on harvinaisempaa, mutta mahdollista. Se ilmaisee kohteliaan käskyn tai ehdotuksen. Esimerkiksi:
– Voisitko tulla tänne?
– Haluaisitko auttaa minua?
Tässä tapauksessa konditionaali tekee käskystä tai ehdotuksesta vähemmän suoran ja enemmän kohteliaan.
Konditionaali ja modaaliset verbit
Modaaliset verbit kuten “voida” ja “pitää” yhdistyvät usein konditionaalin kanssa ilmaisemaan mahdollisuutta tai velvollisuutta. Esimerkiksi:
– Voisin auttaa sinua.
– Meidän pitäisi lähteä nyt.
Modaalisten verbien kanssa konditionaali tuo lisävivahteen ilmaistavaan ajatukseen.
Harjoituksia konditionaalin käytöstä
Konditionaalin käytön oppiminen vaatii harjoittelua. Seuraavassa on muutamia harjoituksia, joiden avulla voit testata ja parantaa taitojasi.
Harjoitus 1: Konditionaalin muodostaminen
Muodosta konditionaalimuodot seuraavista verbeistä:
1. juoda
2. kirjoittaa
3. laulaa
4. mennä
5. uida
Vastaukset:
1. joisin, joisit, joisi, joisimme, joisitte, joisivat
2. kirjoittaisin, kirjoittaisit, kirjoittaisi, kirjoittaisimme, kirjoittaisitte, kirjoittaisivat
3. laulaisin, laulaisit, laulaisi, laulaisimme, laulaisitte, laulaisivat
4. menisin, menisit, menisi, menisimme, menisitte, menisivät
5. uisin, uisit, uisi, uisimme, uisitte, uisivat
Harjoitus 2: Konditionaali negatiivisissa lauseissa
Muodosta negatiiviset konditionaalilauseet seuraavista:
1. Minä (syödä) pizzaa.
2. Hän (tulla) kouluun.
3. Me (tehdä) läksyt.
4. He (puhua) englantia.
5. Sinä (katsoa) televisiota.
Vastaukset:
1. Minä en söisi pizzaa.
2. Hän ei tulisi kouluun.
3. Me emme tekisi läksyjä.
4. He eivät puhuisi englantia.
5. Sinä et katsoisi televisiota.
Harjoitus 3: Konditionaalin käyttö lauseissa
Täydennä seuraavat lauseet konditionaalimuodoilla:
1. Jos minulla olisi auto, minä (ajaa) töihin.
2. Jos hän (voittaa) lotossa, hän (ostaa) talon.
3. Voisitko sinä (auttaa) minua?
4. Me (mennä) elokuviin, jos meillä olisi aikaa.
5. Jos he (olla) täällä, he (nähdä) esityksen.
Vastaukset:
1. Jos minulla olisi auto, minä ajaisin töihin.
2. Jos hän voittaisi lotossa, hän ostaisi talon.
3. Voisitko sinä auttaa minua?
4. Me menisimme elokuviin, jos meillä olisi aikaa.
5. Jos he olisivat täällä, he näkisivät esityksen.
Yhteenveto
Konditionaalinen aikamuoto on keskeinen osa suomen kieltä, ja sen hallitseminen on tärkeää sujuvan ja kohteliaan kielenkäytön kannalta. Säännöllisten verbien kanssa konditionaalin muodostaminen on melko suoraviivaista, mutta vaatii harjoittelua. Toivomme, että tämä artikkeli on auttanut sinua ymmärtämään konditionaalin käyttöä paremmin ja rohkaisee sinua harjoittelemaan sitä aktiivisesti. Muista, että kielioppisäännöt ovat tärkeitä, mutta yhtä tärkeää on käyttää kieltä monipuolisesti ja luonnollisesti eri tilanteissa.
